Sydämen eteisvärinä eli flimmeri

Sydämen eteisvärinä, eli puhekielessä “flimmeri”, on yleisin sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi tyypillisesti muuttuu nopeaksi ja epäsäännölliseksi. Eteisvärinä ei yleisesti ole välittömästi hengenvaarallinen, mutta hoitamaton eteisvärinä altistaa mm. aivoinfarktille ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.

Yleisiä oireita ovat epäsäännöllinen syke, ahdistava olo, huimaus, väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen. Oireet ovat yksilöllisiä sekä vaihtelevia ja usein eteisvärinä voi esiintyä oireettomasti.

Jaa kaverille:

Eteisvärinän eri muodot

Eteisvärinä voi esiintyä eri muodoissa ja se voidaan jakaa neljään päätyyppiin uusiutumisen ja kestonsa mukaan:

  1. Kohtauksittainen eteisvärinä (paroksysmaalinen): lyhytkestoinen, minuutteja tai tunteja kestävä tila, jonka jälkeen sydämen syke palautuu itsestään normaaliksi.
  2. Jatkuva eteisvärinä (persistoiva): yli viikon kestänyt tila, joka ei palaudu itsestään. Tällöin rytmi pyritään palauttamaan normaaliksi joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.
  3. Pitkään jatkunut eteisvärinä (long-term persistent): tyypillisesti yli vuoden kestänyt tila, jolloin voidaan harkita myös sydämeen kajoavia hoitoja rytmin palauttamiseksi normaaliksi.
  4. Pysyvä, krooninen eteisvärinä (permanent): tila, jossa rytmi ei palaudu normaaliksi hoidoista huolimatta. Tällöin eteisvärinä rytmi hyväksytään vallitsevaksi rytmiksi.

Näiden luokitusten lisäksi käytetään myös termejä itsenäinen tai väliaikainen eteisvärinä. Tällä tarkoitetaan eteisvärinää, jossa muutoin sydänterveillä henkilöillä jokin hetkellinen tekijä laukaisee eteisvärinäkohtauksen.

Sydämen normaali rytmi

Sydämen normaalia rytmiä kutsutaan sinusrytmiksi, joka on levossa yleensä noin 60-80 lyöntiä minuutissa. Rytmi syntyy, kun sydämen oikean eteisen seinämässä olevassa sinussolmukkeessa syntyy sähköimpulssi. Sinussolmuke toimii siis terveen sydämen tahdistajana, josta sydämen supistukseen eli pumppaamiseen johtava sähköimpulssi lähtee. Sinussolmukkeesta lähtee sydänlihassolujen depolarisaation seurauksena sähköinen impulssi eteisiin, jolloin eteiset supistuvat ja työntävät veren kammioihin. Impulssi etenee eteis-kammiosolmuketta (AV-solmuketta) pitkin kammioiden väliseinässä eli septumissa ja jakaantuu oikeaan ja vasempaan haaraan, jotka jakaantuvat edelleen kattaen koko sydänlihaksen. Tämän sähköisen impulssin seurauksena sydänlihas supistuu ja pumppaa veren sydämestä verenkiertoon. Tämän supistusvaiheen, eli systolen jälkeen supistus päättyy ja sydänlihas palaa lepovaiheeseen. Tätä vaihetta kutsutaan diastoleksi. Sinussolmuke kiihdyttää sydämen sykettä tarvittaessa esimerkiksi rasituksen yhteydessä.

Eteisvärinän synty ja mekanismi

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, johon sairastuu elinaikanaan jopa neljäsosa väestöstä. Eteisvärinässä sydämen normaali rytmi korvautuu nopeammalla sähköisellä toiminnalla, joka yrittää sähköttää sydäntä supistumaan jopa 450-600 kertaa minuutissa. Sydämen eteisten sydänlihas ei kykene näin nopeaan supistukseen, vaan jää värisemään, josta juontaakin nimi eteisvärinä.

Eteisvärinän sähköisen impulssin tavoittaessa eteisten ja kammioiden välisen AV-solmukkeen, toimii AV-solmuke kammioihin johtuvaa rytmiä hidastavana tekijänä. Näin kammioihin johtuva rytmi on juuri alkaneessa eteisvärinässä selkeästi koholla ja tyypillisesti epäsäännöllinen johtuen eteisten nopean värinärytmin aiheuttamasta nopeasta sähkötyksestä AV-solmukkeeseen. Näin ollen eteisen lähettämät sähköimpulssit kulkeutuvat sattumanvaraisesti kammion puolelle, jonka seurauksena syke on epäsäännöllinen. Näin mitattava sydämen syke voi olla esimerkiksi välillä 130-160 lyöntiä minuutissa. Varsinkin kohtauksittaisessa eteisvärinässä sydämen syke on edellä kuvatusti nopea, mutta pitkittyessään esimerkiksi kuukausien aikana eteisvärinään liittyvä syke usein rauhoittuu, voiden olla 80-120 lyöntiä minuutissa. Sydämen syketasoissa eteisvärinän aikana voi olla merkittäviäkin yksilökohtaisia vaihteluita.

Eteisvärinälle altistavat tekijät

Merkittävin yksittäinen eteisvärinälle altistava tekijä on ikä. Yli 50-vuotiailla sairastumisen riski yli kaksinkertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Iän lisäksi eteisvärinälle altistavat tekijät voidaan jakaa sekä sydänperäisiin että sydämen ulkopuolisiin tekijöihin. Merkittävimmät sydänperäiset tekijät ovat kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat ja sepelvaltimotauti. Sydämen ulkopuolisista tekijöistä eteisvärinälle altistaa erityisesti diabetes eli sokeritauti, liikalihavuus, uniapnea, kilpirauhasen toimintahäiriöt, krooniset keuhkosairaudet ja epäterveelliset elämäntavat.

Muutoin sydänterveillä henkilöillä väliaikaisen eteisvärinän voi laukaista muun muassa virusperäinen sydänpussi- tai sydänlihastulehdus, huumeiden käyttö, liiallinen kahvin ja energiajuomien nauttiminen tai runsas alkoholin käyttö (ns. krapulaflimmeri). Näissä tapauksissa normaali rytmi palautuu usein sillä, kun laukaiseva tekijä poistuu tai hoidetaan kuntoon.

Vaikka eteisvärinä on jo itsessään hoitoa ja huomiota vaativa rytmihäiriö, se voi olla myös oire jostain muusta sydänsairaudesta, kuten sydämen vajaatoiminnasta, läppäviasta tai sepelvaltimotaudista. On erittäin tärkeää käydä tutkimuksissa eteisvärinän sattuessa, jotta syyt ja oikeanlainen hoito voidaan selvittää tarkasti.

Eteisvärinän toteaminen

Jotta eteisvärinä voidaan diagnosoida, rytmihäiriö on saatava näkymään EKG-tutkimuksessa. Tästä syystä kohtauksittainen eteisvärinä onkin erittäin vaikea diagnosoitava, sillä rytmi palautuu usein normaaliksi ennen kuin tarkempia tutkimuksia ehditään tehdä. Kotona käytettävät eteisvärinää tunnistavat laitteet (verenpainemittarit, mobiilisovellukset ja sykekellot) voivatkin olla suureksi avuksi eteisvärinän tunnistamiseksi.

Onko eteisvärinä vaarallinen?

Sydämen eteisvärinä on vaarallinen. Se ei ole välittömästi hengenvaarallinen, kuten kammiovärinä tai sydäninfarkti, mutta sen vaarallisuus piilee sairauden pitkittymisessä. Pitkittyessään eteisvärinä altistaa sitä sairastavan henkilön aivoinfarktille ja sydämen vajaatoiminnalle. Eteisvärinän vaarallisuutta lisää myös se, että se voi olla täysin oireeton. Tutkimusten mukaan jopa 40% diagnosoiduista eteisvärinätapauksista on oireettomia. On ensiarvoisen tärkeää, ettei eteisvärinää jätetä hoitamatta ja hakeudutaan lääkäriin selvittämään miten tulee potilaskohtaisesti reagoida.

Eteisvärinän aikana sydämen eteiset eivät supistu kunnolla, jolloin veri jää lammikoitumaan sydämen eteisiin. Tällainen seisova veri hyytyy ja jossain vaiheessa hyytymät voivat lähteä liikkeelle normaaliin verenkiertoon. Tämä ei tapahdu suinkaan välittömästi, vaan vasta silloin kun eteisvärinä on kestänyt yli 48 tuntia. Kun hyytymät päätyvät aivoihin, ne tukkivat verisuonia ja aivojen normaali verenkierto häiriintyy. Niillä aivojen alueilla, jonne veri ei pääsee normaalisti virtaamaan aivosolut alkavat vaurioitua hapen sekä ravinnon puutteen vuoksi.

Hoitamaton ja pitkään jatkunut eteisvärinä heikentää sydämen toimintaa ja altistaa sydämen vajaatoiminnalle. Tutkimusten mukaan eteisvärinä voi nostaa sydämen vajaatoiminnan riskiä jopa lähes 400 prosenttia. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä, missä sydänlihaksen pumppauskyky ei riitä vastaamaan elimistön verenkierron tarvetta. Tällöin sydän ei pysty enää pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti eikä elimistön hapensaanti ole riittävää. Tästä johtuen oireet ilmenevät ensin rasituksen yhteydessä, mutta vajaatoiminnan edetessä oireita voi tulla jo kevyessäkin rasituksessa tai jopa levossa. Tutkimusten mukaan noin puolet kaikista sydämen vajaatoimintaan sairastuneista menehtyy viiden vuoden kuluessa oireiden ilmaantumisesta. Tämä on tapauskohtaista ja vaihtelee useiden taustatekijöiden mukaan. Eteisvärinä on vain yksi vajaatoiminnalle altistava tekijä. Muita altistavia tekijöitä ovat mm. sepelvaltimotauti, aiempi sydänkohtaus ja kohonnut verenpaine.

Eteisvärinän oireet

Eteisvärinän oireet vaihtelevat suuresti täysin oireettomasta voimakkaisiin oireisiin. Oireiden esiintyvyydestä on tehty paljon tutkimuksia ja usean tutkimuksen mukaan yli puolet ihmisistä, joilla eteisvärinää esiintyy, eivät tunnista tämän oireita tai ovat oireettomia. Itse asiassa Turussa TYKS:ssä tehdyssä tutkimuksessa aivoinfarktin vuoksi kiireellisesti sairaalaan joutuneista jopa yli kolmasosalla oli taustalla oireeton eteisvärinä – eli aivoinfarkti oli näiden henkilöiden kohdalla eteisvärinän ensioire.

Tyypillisimpiä tuntemuksia eteisvärinän yhteydessä ovat sydämen epäsäännöllinen syke, sydämentykytys, ahdistava olo, huimaus, väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen. Pitkittyneessä eteisvärinässä tuntemukset ovat usein lievempiä ja jotkut eivät huomaa niitä lainkaan. Kohtauksittainen eteisvärinä voi olla hyvinkin häiritsevä ja ahdistava. On ymmärrettävää, että ensimmäisen kerran ilmaantuessaan eteisvärinä voi tuntua hyvinkin pelottavalta.

Eteisvärinän esiintyvyys

Suomessa on arviolta 230 000 diagnosoitua eteisvärinä potilasta, mutta todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on huomattavasti enemmän, sillä tauti on usein oireeton. Suomessa sairastuu elämänsä ensimmäiseen aivoinfarktiin vuosittain noin 11 500 henkilöä. Yli 80 000 suomalaista eli 1,5 % väestöstä on sairastanut aivoinfarktin. Näistä aivoinfarkteista noin kolmannes liittyy eteisvärinään. Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin.

Yli 40-vuotiaista joka neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana. Eteisvärinän esiintyvyys lisääntyy nopeasti iän myötä. Tutkimusten mukaan alle 60-vuotiaista noin 0,4% sairastaa eteisvärinää, mutta esiintyvyys yli 75-vuotiailla on jo yli 10%.

Miten voin itse tunnistaa eteisvärinän?

Eteisvärinän tunnistukseen kotioloissa on kaksi vaihtoehtoa: pulssin tunnustelu tai kuluttajakäyttöön tarkoitetun mittalaitteen käyttäminen.

Pulssin tunnustelu omin käsin on edullinen ja helppo tapa todeta onko syke normaali, eli ns. sinusrytmissä. Hyvä tapa huomata epäsäännöllinen syke on sanoa “hep” jokaisen sydämen lyönnin kohdalla. Huono puoli tunnustelussa on se, että sykkeen ollessa epänormaali on mahdotonta sanoa mikä rytmihäiriö on kyseessä (lisälyönnit, eteisvärinä, eteislepatus, tiheälyöntinen rytmihäiriö tai hidas rytmihäiriö). Huomattava on toki, että eteisvärinä on merkittävistä rytmihäiriöistä kuitenkin yleisin.

Kotioloissa käytettävän mittalaitteen käytössä tärkein asia on varmistaa, että kyseinen laite on saanut CE-hyväksynnän lääkinnälliseksi laitteeksi eteisvärinän tunnistamiseen. Tällöin voit olla varma, että kyseinen laite on todennettu toimivaksi vaativissa kliinisissä tutkimuksissa ja on viranomaisten tarkastama sekä hyväksymä.

CE-hyväksyttyjen laitteiden kirjo on varsin laaja ja kasvaa jatkuvasti. Yleisesti ne voidaan jakaa seuraavasti: mobiilisovellukset, jotka hyödyntävät älypuhelimen sisään rakennettuja antureita, edistyneet verenpainemittarit, puettavat älylaitteet (kellot, rannekkeet, korut).

Esimerkkejä CE-hyväksytyistä laitteista eteisvärinän tunnistamiseksi:

  • Sydämen liikettä mittaavat ratkaisut: suomalainen CardioSignal (tilausjaksosta riippuen 4,17€/kk –7,99€/kk).
  • Verenpainemittarit: Omron M7 Intelli IT Afib (n. 130€), Apteq Q5 (n. 100€) ja Microlife BP B6 (n. 120€).
  • Sydämen sähköistä toimintaa mittaavat ratkaisut: Apple Watch Series 4 -älykello tai uudempi EKG-toiminnolla (alkaen n. 450€), Withings Move ECG (n. 130€).
  • Verenliikettä mittaavat ratkaisut: älykellot/-rannekkeet esim. Fitbit Versa (alkaen n. 110€) tai Apple Watch Series 3 tai uudempi (alkaen n. 230€), tai verenliikettä sormenpäästä mittaavat mobiilisovellukset.

Eri laitetyypeillä on puolensa, joten sopivimman ratkaisun valinta riippuu monesta tekijästä. Jos seuraa verenpainetta säännöllisesti jo muutenkin, edistyneen verenpainemittarin käyttö voi olla hyvinkin mielekästä. Huonona puolena on laitteen hankintahinta ja sen mukana kantaminen on oma hankaluutensa.

Mobiilisovellukset ovat edullisin ja vaivattomin tapa hankkia itselleen eteisvärinän tunnistava ratkaisu, sillä älypuhelimien yleistyttyä lähes kaikki jo kantavat taskussaan laitetta, joka pystyy tekemään mittauksen. Käyttäjän tarvitsee vain ladata mobiilisovellus sovelluskaupasta. Tällöin sovelluksesta käynnistetään mittaus ja kerätty mittadata analysoidaan sovelluksen pilvipalvelussa. Analyysin tuloksen saa välittömästi. Mobiilisovellukset eivät mahdollista jatkuva-aikaista seurantaa, joten on suositeltavaa ottaa mittauksia säännöllisesti, esim. aamuin illoin.

Suomalainen CardioSignal-sovellus hyödyntää puhelimen sisäisiä liikeantureita, joiden avulla mitataan käyttäjän sydämen lyöntien aiheuttamia mikroliikkeitä rintakehältä. Menetelmää kutsutaan GCG-menetelmäksi (gyrocardiography) ja se on kliinisissä kokeissa todettu äärimmäisen tarkaksi tavaksi seurata itse sydämen liikettä.

On myös olemassa PPG-menetelmää (photoplethysmogram) hyödyntäviä mobiilisovelluksia, missä sydämen toimintaa pyritään arvioimaan veren liikkeen perusteella. PPG-mobiilisovelluksen käyttö edellyttää, että henkilön sormenpää asetetaan kameran linssin ja salaman päälle ja pidetään siinä tiukasti painettuna 1–2 minuutin ajan. Iän myötä tyypillisesti heikkenevän ääreisverenkierron ja vaativan mittaustavan vuoksi kyseinen menetelmä on haastava ikäihmisille.

Älykellot kulkevat henkilön mukana ja mittauksen tekeminen on mahdollista tarpeen mukaan. Hankintahinta on kuitenkin huomattavan korkea ja ostopäätökseen vaikuttavat muutkin laitteen älyominaisuudet, kuin pelkkä eteisvärinän tunnistus. Älykellojen suhteen on hyvä ymmärtää, että ne käyttävät usein jatkuvaan seurantaan varsin summittaista LED-valoon perustuvaa sykkeen tunnistusta käyttäjän ranteesta PPG-menetelmällä. Hyvän mittauksen ja siten tuloksen saamiseksi olisi tässäkin oltava levossa ja kellon remmi tukevasti ihoa vasten eli hyvin kiristettynä. Arkiaskareissa normaalisti liikkuessa nämä laitteet eivät kykene luotettavaan sykkeen arviointiin, joka on huomioitu myös laitteiden käyttöohjeissa. PPG-menetelmän lisäksi osa älykelloista tarjoaa yksikanavaisen EKG-mittauksen suorittamisen, kun käyttäjä käynnistää mittauksen ja pitää sormiaan laitteen tietyssä kohdassa mittauksen ajan.

 

 

Tunnista eteisvärinä helposti omalla älypuhelimellasi

Miten toimin, jos minulla on eteisvärinä?

Eteisvärinän diagnoosin ja hoitopäätökset tekee yksin ja ainoastaan lääkäri. Jos epäilet itselläsi eteisvärinää, ota yhteyttä lääkäriin. Eteisvärinän varmuudella toteaminen, eli diagnoosi, ja lääkärin tekemät päätökset sen hoitamiseksi perustuvat aina rytmihäiriön aikana tehtyyn 12-kanavaiseen EKG-mittaukseen (ns. sydänfilmi). Tämä tapahtuu joko vastaanotolla tai laboratoriossa EKG-laitteella tai muutaman päivän päällä pidettävän Holter-laitteen avulla. Kohtauksittainen eteisvärinä on erittäin vaikea todennettava ja rytmi on usein jo normaali EKG-tutkimukseen ehtiessä tai ei välttämättä esiinny sinä aikana, kun Holter-laitetta pidetään päällä.

Oikean hoidon päättämiseksi tehdään potilaan haastattelu, lääkärin suorittama tutkimus ja EKG-tutkimus. Tarpeen mukaan voidaan tehdä verikokeita, keuhkojen kuvantamisia, sydämen rakenteellisia kuvantamisia ja rasituskokeita. Lääkärin työtä helpottaa huomattavasti, jos potilas pystyy tulemaan vastaanotolle mahdollisimman tarkan kertomuksen kanssa. Jos mahdollista, nämä pohjatiedot on hyvä miettiä valmiiksi:
 

  • mahdollisten kotona käytettyjen laitteiden tekemät löydökset
  • miltä oireet tuntuvat, kuinka kauan ne kestävät ja miten oire alkaa ja häviää?
  • millaisissa tilanteissa oireita esiintyy ja kuinka usein?
  • onko syke epätasainen ja kuinka nopea?

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinän hoidossa huolehditaan kolmesta erillisestä osa-alueesta:

  1. Aivoinfarktin esto
  2. Rytmihäiriön saaminen hallintaan (rytmihäiriön esto vs. sykkeen hallinta)
  3. Taustalla vaikuttavat sairaudet ja altistavat tekijät hallintaan

Aivoinfarktin estossa keskitytään tukosvaaran minimointiin ja sykkeen palauttamista normaaliksi, eli sinusrytmiksi. Eteisvärinäkohtaus voi mennä ohi itsestään tai lääkityksen avulla parissa vuorokaudessa. Jos näin ei tapahdu, voidaan suorittaa rytmin kääntö normaaliksi sähköiskulla lyhyessä nukutuksessa. Jos eteisvärinä on kestänyt yli kaksi vuorokautta, niin tällöin rytminsiirtoon yhdistetään aina kuukauden kestoinen verenohennus- eli antikoagulanttihoito kohonneen tukosvaaran vuoksi.

Pitkäaikaisessa hoidossa otetaan huomioon potilaan perussairaudet ja kuinka vaikea eteisvärinä on kyseessä. Samalla altistavien tekijöiden, kuten korkean verenpaineen ja liikalihavuuden hoito on erittäin tärkeää.

Eteisvärinällä on taipumus uusiutua tai jopa hiljalleen jäädä pysyväksi. Hoitolinjaksi voidaankin siis valita joko sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Sykkeenhallinta, jossa eteisvärinä jätetään pysyväksi, on usein hyvä vaihtoehto iäkkäillä potilailla. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä ja hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.

Koska eteisvärinällä on taipumus uusiutua, normaalia rytmiä pyritään ylläpitämään lääkehoidolla. Estolääkitys valitaan yksilökohtaisesti. Beetasalpaajahoito voidaan aloittaa jo perusterveydenhuollon puolella, mutta rytmihäiriölääkitys voidaan aloittaa vasta erikoislääkärin ohjauksessa. Aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä eteisvärinäpotilaalle oikein toteutettu verenohennushoito on hyvän ennusteen kannalta merkittävää. Lääkityksen tarpeellisuuden arvioinnissa käytetään hyväksi ns. CHA₂DS₂-VASc -riskipisteytystä. Tukosten estossa voidaan käyttää joko suoria antikoagulantteja (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani) tai varfariinia. On huomioitava, että aspiriinia ei enää pidetä riittävänä lääkityksenä aivoinfarktin riskin pienentämiseen.

Mikä on CHA₂DS₂-VASc -riskipisteytys?

CHA₂DS₂-VASc -riskipisteytys auttaa eteisvärinäpotilaan hoidon valinnassa ja se pyrkii arvioimaan potilaan aivoinfarktin riskiä. Pisteytyksessä on joukko kyllä/ei -kysymyksiä, joista saa pisteitä. Pisteytyksen rakenne on seuraava:

Tekijä Pisteet
C Sydämen vajaatoiminta 1 piste
H Verenpainetauti 1 piste
A₂ Ikä >=75 vuotta 2 pistettä
D Diabetes eli sokeritauti 1 piste
S₂ Aiempi aivoverenkierron häiriö 2 pistettä
V Valtimosairaus, esimerkiksi sepelvaltimotauti 1 piste
A Ikä 65-74 vuotta 1 piste
Sc Naissukupuoli kun ikä 75 vuotta tai yli 1 piste

Potilaan riskipisteet ovat kaikkien yllä mainittujen tekijöiden summa. Saadun summan perusteella lääkityksen tarpeellisuus arvioidaan seuraavasti:

Yhteenlasketut pisteet Hoito
0 pistettä, pieni riski Ei tarvetta lääkitykselle
1 piste, keskisuuri riski Ei lääkitystä tai suun kautta otettava verenohennuslääkitys.  Lääkäri tekee päätöksen yksilökohtaisesti. Lääkityksestä voidaan luopua, jos verenvuotovaara on suuri tai muu vaaratekijä (esim. verenpaine) on hoidettu hyvin eikä potilaalla ole muita pienempiä vaaratekijöitä (esim. tupakointi, dyslipidemia tai munuaisten vajaatoiminta).
2 pistettä tai yli, suuri tai erittäin suuri riski Suun kautta otettava verenohennuslääkitys on aiheellinen lähes poikkeuksetta.

Eläminen eteisvärinän kanssa

Eteisvärinä on yleensä krooninen sairaus ja sitä tulee säännöllisesti seurata. Asianmukaisesti hoidettuna se ei merkittävästi vaikuta elämänlaatuun ja sen kanssa voi tulla hyvin toimeen.

Ajan myötä kohtauksittaisella eteisvärinällä on taipumus muuttua pysyväksi. Näin ei kuitenkaan käy kaikille ja eteisvärinän muuttumisessa pysyväksi voi kulua vuosia. Jos näin tapahtuu eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, eteisvärinän hoito kuitenkin jatkuu. Tällöin on vain kyse sopivan lääkityksen valitsemisesta. Suomessa on kymmeniä tuhansia potilaita, joilla on pysyvä eteisvärinä sekä siihen sopiva verenohennushoito, joista huolimatta he viettävät kutakuinkin normaalia elämää. Pysyvä eteisvärinä voi alussa tuntua ikävältä, mutta elimistö tottuu siihen muutaman kuukauden kuluessa ja oireet lievenevät.

Pitkäaikaista eteisvärinäsairautta hoidetaan seurantakäynneillä. Seurantakäynneillä varmistetaan lääkityksen ja valitun hoidon toimivuus. Seurantakäyntien tiheys ja sisältö ovat yksilökohtaisia. Esimerkiksi pysyvällä eteisvärinällä on taipumus hidastua iän myötä ja tällöin rytmiä hidastavaa lääkitystä voidaan vähentää tai lopettaa. Seuranta järjestetään alueellisten hoitoketjujen mukaan avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.

Voit myös hoitaa eteisvärinää itse monin eri keinoin, joista merkittävin osa liittyy terveellisiin elämäntapoihin. Älä anna eteisvärinän rajoittaa elämääsi, vaan liiku ja nauti terveellisestä ruuasta ja ihmissuhteista. Vältä asioita, joiden huomaat aiheuttavan eteisvärinäkohtauksia. Eteisvärinälle voi altistaa mm. valvominen, runsas alkoholin käyttö, stressi, muut sairaudet, raskaat ateriat ja runsas kofeiinin käyttö.

Pidä kiinni terveellisistä elämäntavoista, ota rennosti ja nuku hyvin.

 

Tunnista eteisvärinä helposti omalla älypuhelimellasi

Jaa kaverille: